maanantai 1. syyskuuta 2014

Kutsu mua alfanaaraaks

Lady Laamatar, joka tunnetusti inhoaa vähän kaikkea ja kaikkia, tykkää vastoin kaikkia odotuksia #kutsumua -kampanjasta – ideahan on vallan hauska ja somejoukon voima vertaansa vailla. Kyllä nyt on helvetti jäätynyt, luistelkaapa menemään.

Vaikka kiusaamista ja ihmisten yleistä sikamaisuutta saadaan tuskin koskaan kitkettyä, toivon ja uskon kampanjan avaavan edes muutamat silmäparit – oli kyse sitten järjestelmällisen kiusaamisen lopettamisesta, siihen puuttumisesta tai oman ulosantinsa miettimisestä. Hyvä tarkoitus saakin mut katsomaan vähän vinoon haasteen vihaajia, jotka määkivät somemylläkkään tuohtuneina huomiohuoraamisesta sekä sädekehän puunaamisesta. Ihmisiä on toki moneen junaan egoboostaajista vilpittömästi empaattisiin, mutta mä en henkilökohtaisesti saa minkäänlaista erektiota siitä, että haluan ja vaadin kanssaeläjiäni kohdeltavan nätisti. Siitä toki saan, että pääsen haasteen muodossa näyttämään virtuaalista persettä keskisormea mua rääkänneille valopäille.

Olkaa niin hyvät, ja tunkekaa Piisamirottamaiset "ei se mitään auta" -asenteenne tulikuumalla hiilihangolla syvälle perseeseenne. Alentunut kynnys kertoa kiusaamisesta, tuki ja kannustus ovat mun silmiin yksinomaan positiivisia seikkoja – puhumattakaan siitä, että kukin tahollaan voi ottaa tilaisuudesta vaarin, ja pohtia pitkään ja intensiivisesti omaa käytöstään.

Ja nyt sit huumoria hei.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti