sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Teemaviikko: "Rakkautta ja tikkaria! Ei sotaa!"

Lainaotsikko Zanyan "Mary Sue tekee sen taas!" -ficistä, joka on legenda sieltä hauskimmasta päästä. Tällä viikolla mun tavoite oli siis pysytellä ihan vitun hyvällä tuulella – helppoa se ei ollut, mutta kyllä mää ainakin pariin otteeseen päivässä intouduin hymyilemään!

Maanantai
Kun takana on hauska ja sisältörikas viikonloppu, ei krapulassa työskentely juurikaan haittaa. Vaikka mä meinasin lauantaina saada lähestulkoon epilepsiakohtauksen kavereiden keikan valoshowsta, on heikäläisten musisointia vaan niin mieletöntä kuunnella. Tämäkin ilta mennyt pitkälti Aivottomien ihmisten tahtiin jammaillessa!

Tiistai
Sanokaa mua tärähtäneeksi, mutta verikokeet ja verenluovuttaminen on siisteintä ikinä. Mä vaan saan jotain sairasta nautintoa siitä, kun mun verisuonet kiristetään näkyviin, iho lävistetään neulalla ja putki täyttyy suorastaan kauniin punaisella verellä. Voisin helposti ravata ihan vaan huvikseni kaiken maailman verikokeet läpi ja nauttia ekstaasistani!

Keskiviikko
Netissä väittely ja provosointi jos joku on mun köyhän elämän suola ja pahemman luokan riippuvuus. Mikään ei ole mahtavampaa kuin se fiilis servattuasi vastapuolen kuusyks – ja se julma mielihyvä, jota tuntee huomatessaan toisen vetäneen nokkiinsa kokonaisen hernepellon oman heikon argumentaationsa kustannuksella. Oh dear.

Torstai
Mitä tekee Jenny, kun se saa huoneeseensa Elisa Viihteen ja sen mukana mahdollisuuden tallentaa ohjelmia ja tilata elokuvia? Pistää tallennukseen joka ikisen Avaran Luonnon seuraavan kahden vuoden sisällä ja katsoo niitä ilman housuja darrasapuskaa sisuksiinsa mättäen.  Tää on taivaallista.

Perjantai
Ilmeeni lukiessani Nalle-sedän runoja.
Mikäli mulla ei olisi maailman mahtavimpia duunikavereita, olisin taatusti hukuttautunut jumalattomalla metelillä rasva-altaaseen jo aikapäiviä sitten.  Tupakkatauolla uliseminen ja työn lomassa hassuttelu ovat mun duuniarjen kohokohtia, enkä mä muuten tosiaan kestäisi kaikkea sitä kiirettä ja kriisejä erinäisten koneiden räjähtelyistä nyt puhumattakaan. Jätkät ja tipuset hei, ootte parhaita! Ylläribonuksena täti Ruthille lämmin virtuaalihali, koska livenä kaulailu olisi vähän kiusallista... 

Lisäksi mulla on aika ihana salkkariholistikamu. Tältä tatuoidulta komistukselta irtoaa myös toinen toistaan romanttisempia runoja:

Sun herkän sielun demi paljastaa, ja viattomuutes nalle-setä valjastaa, kun saan jalkas ympärille mun kaulan, silloin ilosta ja hekumasta laulan, Mist vain sua voin kiinni ottaa, mist vaan tarttua, en sua ikinä kohtelis kuin yhden illan narttua <3

Tosin se on kyllä aika nenäkäs. Kirjaimellisesti.

Lauantai
Tunnustaudun rehellisesti ylidramaattiseksi huomiohuoraksi, eikä "mä haluun huomiota!" ole mun blistexillä kerrostetuilta huulilta mikään harvoin kuultu lause. Huomionkipeimpinä hetkinä mulla on tapa oksentaa ilmoille mitä aivokuollein sanatulva ja seurata suurella mielenkiinnolla vastapuolen reaktiota - ja koska mä olen näemmä haalinut ympärilleni lähes yhtä sekopäisiä ihmisiä, saan useimmiten vastaukseksi juuri sitä mitä tilasinkin. Sanaleikit ja verbaalinen hassuttelu pitävät mut näpäkässä vireessä niin töissä kuin vapaa-ajallakin, ja tämä päivä rullasi pitkälti vajaaälyistä meteliä taukoamatta ylläpitäen. Herkkua oli!

Sunnuntai
Tuplaliksa. Tästä minä nautin.

Koin heti aamusta pahalaatuisen hermoromahduksen huomattuani, että mut oli aikuisten oikeesti viskattu keittiön puolelle työskentelemään. Huonosti pidätellyistä raivonkyynelistä ja surkeasta käsien motoriikastani huolimatta selvisin kuitenkin aiheuttamatta sen suurempaa tuhoa (mitä nyt sabotoin muiden työskentelyä tiputtelemalla aikaansaannokset pitkin lattioita) ja nyt odotankin seuraavaa koitosta huomattavasti vähemmän kauhua tuntien. Hyvä ettei liikutuksen kyyneleet tirahtaneet, kun mun irrationaaliseen epäonnistumisen pelkoon ja täydellisyydentavoitteluun suhtauduttiin (kuten aina, tyhmä minä) ymmärtäväisesti ja kannustavasti – josta päästäänkin taas samaan kuin perjantaina, eli ihan vitun mahtaviin ihmisiin mun ympärillä. Nyt mun pitäisi viimeistään tietää, mitä funtsia heikoimpina hetkinä.

Muhkeana mansikkana täydellisen kakun päällä hokasin just, että mulla on peräti kaksi uutta lukijaa. Tuli ihan laittoman hyvä fiilis, kiitos teille!

2 kommenttia :