Rehellisyys maan perii – Se Oikea Työhakemus

Näin loman loppupuolella on hyvä miettiä, kuinka takinkääntäjäksi sitä itsensä tunteekaan työelämässä. Mikään maailmassa ei nimittäin vituta mua niin paljon kuin se, kuinka meidän kaikkien pitäisi olla samasta muotista repäistyjä riemuidiootteja toivottelemassa konemaisesti hyviä päivänjatkoja ja ruokahaluja. Siis on se nyt saatana, että mun kaltaiset ihmisperseet joutuvat väkipakolla elostelemaan normaaliin kanssakäymiseen kykenevien joukossa vailla muita vaihtoehtoja. Jos mä saisin kirjoittaa esimerkiksi omalle alalleni vapaamuotoisen työhakemuksen kaikessa rehellisyydessään, se menisi about näin!

(Ja sinä, joka olet tulossa heittämään "no kantsisko muuttaa vähän asennetta" -neronleimauksen: teksti on kirjoitettu pilke silmäkulmassa, joten asenneongelman sijaan tässä on kyse lähinnä mun äärimmäisen huonosta huumorintajusta. Legenda nimittäin kertoo, että mää oon oikeasti ihan kelpo työntekijä!)

Moi!

Olen 19-vuotias tyttö/nainen/tissiotus/suttura/younameit pk-seudulta. Ammatiltani olen turhantoimittaja jota myös media-assistentiksi kutsutaan. Koska kolmen vuoden turha koulutus ei opettanut mulle muuta kuin pikanäppäimet copypastettamiseen, olisin sopiva henkilö tähän tehtävään tiimin sluibailijana ja muiden kunnian anastajana.  En oikeastaan edes haluaisi tätä paikkaa, sossupummeilu on vaan niin last season.

Koska ”parhaat pikku priimustytöt nuolee open mattoa”, valmistuin Omnian Ammattiopistosta keväällä 2012 hyvin arvosanoin. Tutkintolinjani hyödyllisyys takasi minulle unelmieni työpaikan pikaruokalafkasta, jossa sotken ja rikon pyörremyrskyn lailla kaikkea tielle sattuvaa. Pääasiallinen työtehtäväni on hillitä haluani työntää pääni rasva-altaaseen ja olla räjäyttelemättä pirtelökonetta.

Tätä ennen olin puoli vuotta vuosina 2011 ja 2012 työharjoittelussa eräällä mediakonsernilla. Siellä oli kivaa, saatiin hedelmiä joka perjantai. 

Kesällä 2011 taas rääkkäsin itseäni henkisesti puhelinmyyjänä. Kaksi kuukautta kestäneestä työsuhteesta jäi käteen viha puhelimessa puhumista kohtaan, eli vittujakos soittelette.

Vanhoina hyvinä aikoina olin hullu nörtti, joka koodasi muna huurussa esim. HTML:ää, CSS:ää ja JavaScriptiä. Tätä nykyä osaan just ja just koodata parit laatikot viereikkäin, ja harmonisten värien valinta on graafisesti heikentyneelle aivotoiminnalleni katkeransuloista tuskaa. Oikeastaan voisi sanoa, etten osaa mitään. Paitsi repiä hiuksia tukoittain päästä samaan tahtiin jalan polkemisen kanssa.

Työntekijänä olen motivaation puutteesta kärsivä laiskottelija, joka mielellään sysää paskaduunit muiden niskaan ja vetäytyy itse nurkkaan joko mököttämään tai pieksemään suutaan. Vaikka välttelen arkipäiväisiäkin sosiaalisia tilanteita ja olen vieraita kohtaan varautunut, on tapanani möläytellä spontaanisti asiattomiksi luokiteltavia kommentteja muille epäedullisissa tilanteissa. Olen useimmiten sanaharkan keskipisteenä, sillä kärsin auktoriteettiongelmasta ("tee ite!"), impulsiivisuudesta sekä kärsivällisyyden totaalisesta puuttumisesta. Vapaa-ajan harrastuksiini kuuluvatkin riidan ja kaaoksen kylväminen, dokaaminen ja yleinen hyödyttömyys.

Mikäli herätin jostain kieroutuneesta syystä kiinnostuksenne, ottakkee yhteyttä. Lähettäkää vittu vaikka savumerkkejä.

XOXO, Jenny